Kaipaamaan
mä jäin
Virginiaa
Ja pellot
muistan
viljavan maan
Siellä
koin
mä nuoruuden
Rakkauden
niin lämpöisen
Paikan sai
hän myös
mun sydämeen
Mä yhtä matkaa
luoksensa teen
Kun unta nään
niin hänet nään
Niissä myös
mä luoksehen jään
Ennustaa
ei voi
kai elämää
Jos meille käy niin
ettemme nää
Muistavan sun
tahtoisin
että sua
mä rakastin
Ennemmin
jos sua
nään tieni pään
Niin kummullein käy
tervehtimään
Tuuli kun
käy hyväillen
Silloin teen
mä sulle sen
Jää vierellein
kun kuu
kumottaa
Yön tuoksut kantaa
kasteinen maa
Kukkasen
näät valkoisen
Kukka on
se rakkauden
Kasvaa voi
se vain
jos rakastaa
Se kaiken voiman
tunteista saa
Sulle loin
sen rakkautein
Kukkaan sai
sen sydämein
Sulle loin
sen rakkautein
Kukkaan sai
sen sydämein