Lompakossa Väinö Linna
yksinäinen on
Kas pitkään riittänyt ei
tili kortiston
Ensi viikon meikämanne
syö taas kynsiään
ellei sossujonoon tinkimään
käy ylpeydestään
Huomaamatta painuu
ryhti kumaraan
Kun karisseita kappaleita
itsetunnostaan
etsii pitkin pientareita
pala kerrallaan
Yksin tuskin koskaan
sitä enää kokoon saan
Tahdotko mut tosiaan
suhteeseen vakavaan
Pitkin polkuu poloista
rinnallasi tarpomaan
Elinkautistani seurassasi
päivästä päivään lusimaan
Aamuteesi kanssas jakamaan
Pettymykset pelottavat
kovempaakin kulkijaa
Ehdoin tahdoin kukaan
tuskin pelleks haluaa
Onneton se on
ken rakkautta turhaan tunnustaa
Ja onneton ken pakenee
kun jäädä haluaa
Tahdotko mut tosiaan
suhteeseen vakavaan
Pitkin polkuu poloista
rinnallasi tarpomaan
Elinkautistani seurassasi
päivästä päivään lusimaan
Aamuteesi kanssas jakamaan
Tahdotko mut tosiaan
suh- teeseen vakavaan
Pitkin polkuu poloista
rinnallasi tarpomaan
Elinkautistani seurassasi
päivästä päivään lusimaan
Tahdotko mut tosiaan
suhteeseen vakavaan
Pitkin polkuu poloista
rinnallasi tarpomaan
Elinkautistani seurassasi
päivästä päivään lusimaan
Aamuteesi kanssas jakamaan