Raukka joka verellään
toisenkin kyyneleet tuhraa
Raukka joka tunteensa
multaan valua antaa
Pelko joka ohjaa
kaulansa köydellä kuristamaan
Pelko jonka kanssa
astelee hävinneenä helvettiin
Pidän itseäni kädestä kiinni
että tiedän tuntevani
Tukahdutan ylpeyteni
jotta tiedän pystyväni kuolemaan
Hetken vielä kaksi
vierekkäin
kunnes maahan jäljet katoaa
Kun kuolen pois
en tahdo sinun kärsivän
Vaikka ikävä on
tunteista kaunein
Tiedän että olet
kotona ja turvassa
Silti pelkään
että joudut liian kauas
Perkele melkein itkettää
mutta en itke
en itke
Otan vastaan
vaikka sataa luotia
Eikä ne osu sydämeen
Siinä seisoo toinen ihmeissään
Toista ei ole enää olemassakaan
Hetken vielä kaksi
vierekkäin
kunnes maahan jäljet katoaa
Kun kuolen pois
en tahdo sinun kärsivän
Vaikka ikävä on
tunteista kaunein
Tiedän että olet
kotona ja turvassa
Silti pelkään
että joudut liian kauas
Sovitaanko
että ole ihan lähellä
Ja että sinulle
on tulevaisuus kaunis
En osaa selittää
kun päivätkin lyhenee
Pitkälle päästiin
vaikka perille ei koskaan
Kirjoitin sanat nämä sinulle
eikä ne kuole koskaan