Nallekarkit tasan
must ei menny
Mä käyn terapias
koska sä et menny
Maanantaisin se kysyy
Miten on menny
Ja aina päädyn
puhumaan siitä
mikä mennyttä
Nyt sä käyt töissä
näät jotai frendii
Tietämättä
et oot tehnyt tän
Kakskymppisenä
menestyneen
joka ei pärjää itsekseen
Tuntuu nii epäreilulta
Ku sun elämä jatkuu
mut ei mul vaa
Samal kun et muista mua
Niin sä kummittelet
yhä mun huoneessa
Sun kuristus
ei loppunut koskaan
Aika parantaa
en voi tota ostaa
Mulle on ihan sama
millaseks sä kasvoit
Ku mun painajaisten
möröl on sun kasvot
Nallekarkit tasan
must ei menny
Hieno nähä
et oot elämäs edenny
Ja kyl mä tiiän
että kaikilla on kaikkee
Et oo anteekspyyntöö
kerenny ees laittaa
Taikka ajattеlee
mut sä mietit
että pitäs kun
noi ajat mielеs
Sillee pakkohan
sun tietää
et miten olit hirvee
ah
ah
Sit me nähää
jossai baarijonossa
En melkein tunnista
kunnes kätes nostat
Ja ku oon varma
et oot pyytämäs anteeks
Avaat suus ja sit muistan
sen kaiken
Tuntuu nii epäreilulta
Ku sun elämä jatkui
mut ei mul vaa
Sä et oo ees
miettiny mua
Ja nyt sä luulet
etten muistelis pahalla
Sun kuristus ei
loppunut koskaan
Aika parantaa
en voi tota ostaa
Mulle on ihan sama
millaseks sä kasvoit
Ku mun painajaisten
möröl on sun kasvot
Muistetaan pahalla
Tää kauna täytti
valon jonka veit multa
Tuntuupa iha vitun reilulta
Muistetaan pahalla
valon jonka veit multa
Tuntuupa iha vitu reilulta
Tuntuu nii epäreilulta
Kun sun elämä jatkuu
mut ei mul vaa
Samal kun et muista mua
Niin sä kummittelet
yhä mun huoneessa
Sun kuristus
ei loppunut koskaan
Aika parantaa
en voi tota ostaa
Mulle on ihan sama
millaseks sä kasvoit
Ku mun painajaisten
möröl on sun kasvot