Hiutaleet tanssivat
aurinko sammuu
Varjoja tielläni kulkee
Pelko on peittänyt
silmies naurun
Kuuntelet kutsua kaukomaan
Pohjoisen tuulia
lapseni kartoit
Toivoit tyyntä ja poutaa
Kättäsi kurkoitit
aurinkosilmin
onneen käskit mun johdattaa
Helmaas lapseni kyynelsilmin
kylmän kukkia kannan
Näinhän taaskin sen
siivet perhojen
yöllä jäätyivät pintaan veen
Rannan koivukaan
ei nää varjoaan
jäälle on tuiskunnut lunta
Katsohan lapseni tunturikoivu
selkänsä viimalle kääntää
Auringon puolelta
silmuja täynnä
kuolosta kevättä kasvattaa
Vaikka on painona
juurien yllä
rakkaa jäätä ja lunta
Louhikon kätköistä
elämän virrat
aina ruokkivat lapsiaan
Sieltä voi löytyä
laulun kultaa
kauas tuulien viedä
Ummut ruusujen
surmaa pakkanen
vuokot kuihtuvat kuivuuteen
Voithan painaa pään
rinteen jäkälään
Suopursun tuoksu tuo unta
Pohjoisen tuulissa
lapseni anna
juurias paasien painaa
Sielusi pohjalta
seulova virta
voi kultahippuja kuljettaa
Pohjoisen lauluja
lapseni laula
Kylmänkukkia vaali
Huurretta tuikkivan
tunturituulen
sulle lauhaksi suostutan
Pohjan loimujen
tuolta puolen
vielä lapseni laulan
Tänne saapuisin
kullerot laulaisin
tulvaniityille kukkimaan
Lappiin saapuisin
sille laulaisin
Sormin kantaisin kultaa