Hetken yksin tahdon olla
istun iltanuotiolla
ja katselen lammelle päin
Nousee mieleen ilot surut
myöskin pienet onnen murut
Ne kaikki mä käyn mielessäin
Hiljaisuus nyt kauneinta on
Luonnonrauha niin rikkomaton
On vihdoin näin myrskytkin
pois kadonneet
ja tyyntä välkehtivät veet
Äänet hiljaisuude kuulen
ajan seisahtuvan luulen
ja nuotion nään hiiltyneen
Luontoäidin kanssa kahden
usvan nousee ylle lahden
ja tunne tää vie huomiseen
Hiljaisuus nyt kauneinta on
Luonnonrauha niin rikkomaton
On vihdoin näin myrskytkin
pois kadonneet
ja tyyntä välkehtivät veet
Ystäväni jossain siellä
missä kuljet elon tiellä
Nyt sulle mä terveiset suon
Tuuli vieköön viestin sulle
ystävälle kaivatulle
ja kauaksi katseeni luon
Hiljaisuus nyt kauneinta on
Luonnonrauha niin rikkomaton
On vihdoin näin myrskytkin
pois kadonneet
ja tyyntä välkehtivät veet
Hiljaisuus nyt kauneinta on
Luonnonrauha niin rikkomaton
On vihdoin näin myrskytkin
pois kadonneet
ja tyyntä välkehtivät veet