Elämän tyylini
on paha mun
Kertovat silti
kelpaa raha kun
Minun kustannuksellani
ne kultaa vuolee
Pisaran pyyhin
poskeltani
Joka siihen
valui silmästäni
Jokin minussa jälleen
lopullisesti kuolee
Ja suututaan
Toisiltamme puututaan
Menneisyyteen juututaan
Katkeroidutaan
Nyt mihin meen
kun muisto vain
on jäänyt
Mitä mä yksin teen
Kun luotain
olet mennyt
Totta vaiko unta
Se yhteinen valtakunta
Jossa toisistamme
teimme enemmän
Katumus täyttää
mieleni mun
Kun taas mietin
rakkauttasi sun
Josta yksinoikeudella
mä nauttia sain
Osannut
näyttää pelkoani
Enkä myöskään
omaa tahtoani
Siksi muualta silloin
lohdutusta mä hain
Ja kostettiin
Luottamusta ostettiin
Ja vaikka hintaa
nostettiin
Niin se kuoli valheisiin
Nyt mihin meen
Kun muisto vain
on jäänyt
Mitä mä yksin teen
Kun luotain olet mennyt
Totta vaiko unta
Se yhteinen valtakunta
Jossa toisistamme
teimme enemmän
Nyt mihin meen
Kun muisto vain
on jäänyt
Mitä mä yksin teen
Kun luotain olet mennyt
Totta vaiko unta
Se yhteinen valtakunta
Jossa toisistamme
teimme enemmän