Ei aika mennyt
koskaan palaa
Ei takaisin
nuo päivät tulla voi
Pois kuihtuneet
on ruusut kauniit
Ne kerran tielle
elon lohdun toi
Niin turhaa on
nuo unelmat ne haihtui
Kun särkyi syömmein
kuoli rakkautein
Vaan päivät nuo
ain säilyy aatoksissain
Nuo hetket onneen suureen
meidät vei
Nyt unhoon jäädä
suo sä kaiken
mä minkä väärin
sulle ehkä tein
Sen pyytää anteeksi
jos saanen
niin rauhan saa
mun orpo sydämein
Kun kuljit tietä elämän
niin pitkään
ja menneet päivät
sulle mieleheen saa
Sun toivon muistavan
sen etten koskaan
sua saata
mielestäni unhoittaa
Ei aika mennyt
koskaan palaa
Suo mulle anteeksi
nyt pyydän vain
Pyydän vain