Makaan arkussa palelen
nielen multaa kantta potkin
En voi syyttää ketään muuta
itse elämäni sotkin
Äiti käski ajat sitten
hakee hoitoon tai ees kouluun
jättää rikkaan hullun miehen
muuttaa takaisin Ouluun
Oisin ollut menneisyyden vanki
kaikkial ja aina
Oli rikosrekisteri
sekä asuntolaina
sydämessä lapsi
joka ennen syntymäänsä kuoli
päässä vikaa vaalee tukka
ja loputon huoli
Niin kai sitten
oli mun aika jo mennä
Eivät enkelitkään
ilman siipiä lennä
Eivät enkelitkään
ilman siipiä lennä
Mistä alamäki alkoi
no mene ja tiedä
Kai mut lapsena ois pitänyt
jo terapiaan viedä
Äiti itki hiljaa
ja kätensä risti
kun mun ensirakkaus oli
aivan totaalinen nisti
Oishan tosi monta juttua
kai voinut tehdä toisin
Kunpa selittää ees pari asiaa
vain suinkin voisin
Ei tää maa mun päällä siinä
enää paljoa paina
kun mun siskot tulee oleen
mulle katkeria aina
Niin kai sitten
oli mun aika jo mennä
Eivät enkelitkään
ilman siipiä lennä
Eivät enkelitkään
ilman siipiä lennä
Niin kai sitten
oli mun aika jo mennä
Eivät enkelitkään
ilman siipiä lennä
Eivät enkelitkään
ilman siipiä lennä
Jos mun yksi neuvo
pitäis siskoille antaa
en koskaan voisi
sitä vastuuta kantaa
Eivät enkelitkään
ilman siipiä lennä