Ovella lapsi
miten säälittävä
Kauppaa kevätpörriäistä
Se teitittelee ja
se sanoo päivää
Tiskit haisee
mua hävettää
Mä luulin et
aika ikävän syö
Ja toivo
epätoivoni lyö
Mä luulin päättyy
jokainen yö
Valonsäteisiin
Mut se ei
olekaan niin
Mullei oo rahaa
lapsi menee
Eteinen kasvaa
ja pienenee
Melkein huudan
sen takaisin
Mä olen hullu
ja sekaisin
Mä luulin aina
jotakin jää
Jota ei pysty hävittämään
Edes silloinkaan
repimään kun
sanoo näkemiin
Mut se ei
olekaan niin
Ja ulkona jossain
oot sinä ja uus
Kireä teennäinen valoisuus
Mä olen verta
mä oon välivaltaa
Mä haluan
huutaa ja satuttaa
Mä luulin että
viha väsyy
Surus sammuu
tai himmentyy
Mä luulin et
kipu häipyy
Menee kadoksiin
Mut se ei
olekaan niin
Mä luulin et
hallitsen tän
Mun mielen ja
mun elämän
Joo mä luulin
että sinä ja hän
Jäätte unohduksiin
Mut se ei
olekaan niin
Se ei olekaan niin
Se ei olekaan niin
Se ei olekaan niin