Kohta kun kuollaan niin tanssitaan ensin
Aamulla ensin sinua mä mietin
Kun sinä otat minut lumoan sinut
Ja minusta tulee se sama vanha hullu
Vien sinut minun lempipaikkaani metsään
Siellä mesimarjamättäiden päällä
En ole oikeasti rakastanut sua
Mutta olen kuvitellut paremmin kuin kukaan
Minä en synnytä sinulle lasta
Synnytän kaksi kuikan poikasta
Veri se virtaa ja kuohuaa koski
Laitetaan mannut ja mättäät matalaksi
Astropoliksen metsässä
tähtikaupungin sykkeessä löysin naisen
joten sinun kannoltasi sinun nuorelta kannoiltasi
Niin matala on astropoliksen taivas
Luuni koskeen upotan
Koskeen hukkuu huntuni
Tuhoan kaikki tekniikan tuotteet
Modernin ajan painavat kahleet
Kun minä otan sinut repeää sivut
Ja haihtuvat kaikki vitsaukset kivut
Linnut ne kuorossa laulelee meille
Rakkauden huumassa nääntyneille
Herätään aamuun ja maljamme juodaan
Kastetta mettä rakkauden juomaa