Kasvot uurteiset mua katsoo
hän hiljaa naurahtaa
kun kerron murheistani
ja että mikä mua ahdistaa
Kuuntelee tarinani loppuun
konjakin tyhjentää
maistaa tuttua makua
ja hieman irvistää
Niin kevyt on taakkasi poika
pienet on murheesi nuo
hän sanoo ja haaleilla silmillään
katseen pitkän luo
Sä et ole nähnyt kuolemaa
kuin elokuvissa
Et ole nähnyt nälkää
et paennut luotisateessa
Murhe on se tauti
joka elämääsi nakertaa
Se on taakka
joka sun täytyy tiputtaa
Sun täytyy elää elää elää elää
vaikka murheet seuraakin
elää elää elää elää
niitä miettiä myöhemmin
Elää elää elää elää
oot vasta puolivälissä
elää elää elää elää
Älä koskaan tuskaan tuhlaa päiviä
Älä äijäksi itseäs kutsu
se liki jumalanpilkkaa on
Siihen titteliin ei riitä maha
ja parta ruokoton
Ne sankarihaudoissa makaa
jotka nimen sellaisen saa
tai veteraanit
jotka tämän maan sai lunastaa
Mutta juhliasi juhli
nyt on sun aikas tuo
Meille malja nosta
se pohjaan asti juo
Sun täytyy elää elää elää elää
vaikka murheet seuraakin
elää elää elää elää
niitä miettiä myöhemmin
Elää elää elää elää
oot vasta puolivälissä
elää elää elää elää
Älä koskaan tuskaan tuhlaa päiviä
Oi
Sun täytyy elää elää elää elää
vaikka murheet seuraakin
elää elää elää elää
niitä miettiä myöhemmin
Elää elää elää elää
oot vasta puolivälissä
elää elää elää elää
Älä koskaan tuskaan tuhlaa päiviä