Kun kotimökki kaluinensa myytiin
ja hellaa huudettiin
Mä kulkuriksi pääsin otin kyytiin
sen vähän mikä mulle sieltä kuului niin
Sain kitaran,
vain kitaran,
otin veräjällä soinnin siitä haikean
Pois kävelin
ja sävelin,
soivat kitarasta surut kulkurin
Sä tulit elon valtatietä vastaan
ja kahden kuljettiin
Mun lupasit sä olla ainoastaan
ja hukuttaa mä tahdoin sinut suudelmiin
Kuin kitaraa,
niin kitaraa,
silloin hyväilin sun vartaloas notkeaa
Sua rakastin
ja sävelin,
soi nyt kitarasta onni kulkurin
Sua omakseni kesäyössä luulin
ja tähtiin katseltiin
Kun syliini sä painuit hymyhuulin,
mut heti katosit kun tultiin kaupunkiin
Sain kitaraan,
vain kitaraan
siellä turvautua omaisuuteen ainoaan
Niin iltaisin,
se sävelin,
vain soi kapakoissa tuskaa kulkurin
Mä eilen osuin paikkaan aivan uuteen
ja siellä tanssittiin
Mua soittamaan ne vaati aamukuuteen
kun vedonnut mä oikein olin tunteisiin
Sain kitaran,
vain kitaran,
mutta löysin vihdoin paikan mulle kuuluvan
Ja sittenkin,
näin sävelin,
soi taas kitarasta usko kulkurin