Aamuyöstä laukun pakkasin
ja lensin Afrikkaan
taakse katsomatta
punaista maata kulkemaan
Silti maailman
tuolla puolen mulle
paikka pöytään katetaan
ja huuruisessa ikkunassa
tutut kasvot odottaa
Sinä iltana
kun hyinen tuuli
laulaa talon raoista
on haalistuneet
kasvot valokuvassa
Näkyy pieni hahmo
pihan portilla
kävelevän kotiin
Varpaitteni välissä
mä tunsin meren suolaisen
ja jokaisilta kasvoilta
luulin löytäneeni läheisen
Ja yöllä sillä
lämpimällä hiekkarannalla
mietin näyttääkö vanhat
kotikulmat vielä samalta
ja muistaako ne mua
Sinä iltana
kun hyinen tuuli
laulaa talon raoista
on haalistuneet
kasvot valokuvassa
Näkyy pieni hahmo
pihan portilla
kävelevän kotiin
Vaikka näkis
suurimman vesiputouksen
sen juurella
kaupungin kultaisen
On onni todellista
vasta kun jakaa sen
Ja tänä iltana
kun hyinen tuuli
laulaa talon raoista
on haalistuneet
kasvot valokuvassa
Näkyy pieni hahmo
pihan portilla
Kun hymyn kaari
hupun alta paljastuu
takkatulen loimu
silmiin heijastuu
näkyy pieni hahmo
teidän ovella
Mä olen tullut kotiin
Mä olen tullut kotiin
Seuraavana aamuna mä hiivin
alakertaan uinuvaan
Katan hiljaa
pöydän hyräillen
jään muita oottamaan
On mulla sielu levoton
ja seikkailijan pää
silti tänä aamuna
laukku pakkaamatta jää