Niin kuin kaksi mannerta
joita meri erottaa
katselemme toisiamme
horisontin taa
Ehkä maailman nuoruudessa
yhteen kuuluimme
koska toista rantaa
ikuisesti kaipaamme
Niin kuin kaksi mannerta
joita meri erottaa
katselemme toisiamme
horisontin taa
Kaukaa näen piirteesi
ja saatan aavistaa
kuinka sarastuksen aikaan
hehkuu graniitti
Ja kuinka sama tuli
sisällämme leimuaa
ja auringossa hohtaa
taivaan safiiri
Niin kuin kaksi mannerta
joita meri erottaa
katselemme toisiamme
horisontin taa
En voi sua syleillä
En edes puhua
Kosketella kasvojasi
sormin sähköisin
Mutta aina kun näet
meren yllä sumua
muista että se on
silmistäni lähtöisin
Niin kuin kaksi mannerta
joita meri erottaa
katselemme toisiamme
horisontin taa
Niin kuin kaksi mannerta
joita meri erottaa
katselemme toisiamme
horisontin taa