Sä sanoit ettet piittaa
eikä taivas paina mitään
Olet vahva omillasi
Eikä kukaan oikein tajuu
tyhjyyden päälle
valon jonka jätät palamaan
kun poistut matkoillesi
Sä et osaa pyytää mitään
mutta osaat ottaa sen
mikä ruokkii totuutesi
yksinkertaisen
Ettei mikään ole oikeastaan
sitä miltä näyttää
vain tuulen helinöitä
ja huuruisia öitä
jotka vietät vahtien
salaisuuksiesi tulta
jonka liekit liehuu kirkkaina
vasten avaruutta
Ja sun yksinäisyytes
on kuin kaivo aavikolla
Sen äärellä oot ehjä
eikä taivas paina mitään
Sä näytit mulle sielusi kerran
epähuomiossa
kun löysit kaukoputkestasi
Jupiterin kuita
Sä olit hetken läsnä
ilmalukon kynnyksellä
vasten planeettasi autioita
tuulisia öitä
jotka vietät vahtien
salaisuuksiesi tulta
Ja sun yksinäisyytes
on kuin kaivo aavikolla
Sen äärellä oot ehjä
eikä taivas paina mitään
Mun maailmassa
maailmanlopun jälkeen
kivet kasvaa kaupungeiksi taas
ja aika armahtaa
Mutta sinä olet toista maata
Sulle aika on
vain valon vaihteluita
ja päiviä ja öitä
jotka vietät vahtien
salaisuuksiesi tulta
jonka liekit liehuu kirkkaina
vasten avaruutta
Ja sun yksinäisyytes
on kuin kaivo aavikolla
Sen äärellä oot ehjä
eikä taivas paina mitään
Sun yksinäisyytes
on kuin kaivo aavikolla
Sen äärellä oot ehjä
eikä taivas paina mitään
