Syysillan tuuli
niin lehdossa huokaa
Se syömmelle hetkeksi
viihtyä suo
Vaan kesäisten kukkien
kauneus ja tuoksu
rintaani muistojen
myrskyn tuo
Aikaisin kukkivat
lempeni ruusut
ja lehtensä maailman
tuulet ne vei
Armaani ainut
jota minä kaipaan
koskaan enää mua
muistele ei
Armaani ainut
jota minä kaipaan
koskaan enää mua
muistele ei