Sarastus nousee
pienen kylän yllä
Talot punastuvat
ja rautatie on kylmä
Tehdas hengittää
ikuista höyryä
Kissat kävelee
pitkin tietä
Lippispoika heräilee
availee silmiä
Katselee ulos
aamun pilviä
Elämä on täällä
jokainen päivä
mut se on kuin
kävely kevätjäällä
Onni-koira kertoo et
tänään ei oo
syytä olla surullinen
Ei oo pelon verhoo
mut lippispoika tietää
jotain mitä
kellekään ei sano
eikä puhu siitä enempää
Ei puhu siitä enempää
Tämä on sulle
jos sä tän kuulet
Sun sanasi hukkuu
kun kiinni on huulet
Kerrothan mulle
kerrothan mulle
Kerrothan edes
ennen kuin kuolet
Sä odotat yötä
koska sä luulet
etten huomaisi
sulla on sun
surusi suurеt
Kerrothan mulle
ennеn kuin kuolet
Kerrothan mulle
sun huolet
Isä nukahti
pihakeinuun vuosiksi
Talvi painoi selän
kumaraan kaareksi
Toiset menivät
humalaan koko kevääksi
Toiset valokuvista katosi
Lippispoika aina
luuli nukkuvansa
Aina siinä vuoteessa
joka lentää taivahalla
Kylän pilvien päällä
tähdet ovat jäätä
Ja toivoen
ettei olisi täällä
Lapset laskevat
hitaasti kymmeneen
ja sitten ne on aikuisia
Eivätkä ees
askeleen verran
ota taaksepäin
Mut kaiken mitä
elämä tuo eteen
On kuin katsoisi
peilistä menneeseen
Ja lippispoika jäi
ikuisesti kulkemaan
Huoneita vaeltamaan
ja ovia tarkistamaan
Onni-koira seuraa sitä
niin kovin huolissaan
Sarastus nousee
aina kylään uudestaan
Tämä on sulle
jos sä tän kuulet
Sun sanasi hukkuu
kun kiinni on huulet
Kerrothan mulle
kerrothan mulle
Kerrothan edes
ennen kuin kuolet
Sä odotat yötä
koska sä luulet
Etten huomaisi
sulla on sun
surusi suurеt
Kerrothan mulle
ennеn kuin kuolet
Kerrothan mulle
sun huolet
Aa uu uu uu
Uu uu
Kerrothan ennen
kuin kuolet
Aa uu uu uu
Uu uu
Kerrothan mulle
sun huolet